Lepopäivän ratoksi

Koska tänään oli lepopäivä, en liikuskellut pahemmin.

Söin kohtuullisesti ja tarpeeksi usein, jotta kova nälkä ei pääsisi yllättämään.

Elämänhallinta tältä osin kunnossa.

Pekka Lähderinne, tuo käsistään voimakas ja naurustaan herkkä partasuu, kävi palautushieromassa alaraajojani antaumuksella. Etureidet kyllä silti muistavat eilisen rääkin. Tiedän, että huominen palauttava lenkki heikentävät noita muistijälkiä merkittävästi.

Koska asiapuolta on niukemmin tämän päivän osalta kerrottavana, voisin listata ajan kuluksi ja olemattomien lukijoiden iloksi lenkkivarustukseni, jolla öistä hiekkatietä ja talvisia autoteitä taivallan.

JALAT

Sukat

Olen kahden sukan mies. Juoksen tuplasukituksella kahdesta syystä. Tuplasukkaisuus estää hiertymiä ja lämmittää 25 asteenkin pakkasella riittävästi. Jälkimmäinen syy on perin ontuva, koska juoksen kaksilla sukilla myös keväisin, kesäisin ja syksyisin, milloin harvemmin on kovia pakkasia, mutta koska kirjoitin aiemmin,  että syitä on kaksi, piti jokin keksiä nopeasti.

Alimmaiset sukat ovat kompressiosukat merkiltään Zero Point Hybrid. Olen juoksennellut jo tovin kompressiosukilla ja kokenut ne toimiviksi kipeytyvien pohkeiden oireyhtymässä, josta ennen kärsin. Olen käyttänyt ainakin viittä eri merkkiä, mutta Zero Pointit ovat olleet pisimpään käytössä, koska ne ovat helvetin hyvät ja ensimmäiset kunnolla puristavat. Olen tutkiskellut internetin ihmeellistä maailmaa, joka tiettävästi on läpileikkaus siitä maailmasta, jossa elämme, mutta joka on helpommin hallittavissa ja tiiviimmin paketoitu, ja havainnut, että Zero Pointilla on saatavilla myös minulle ennestään tuntematonta mallia, jossa puristus on Hybridiä vielä napakampaa. Melkein jo ostin kyseiset sukat tuota linkkiä luodessani, koska tuhannen kilometriä jaloissani hyvin palvelleet Hybridit alkavat olla tiensä päässä: niissä on enemmän kuin kolme reikää.

Päällimmäiset sukat ovat X-Action CrossCountry Silver merkkiset hopealangasta ja kaikesta mahdollisesta kokoon kyhätyt erikoisurheilusukat, jotka ovat olleet jaloissani jo pari tuhatta kilometriä sekä juosten että hiihtäen taivallettuna. Kyseistä sukkamallia ei enää valmisteta, mikä on harmi, sillä ne olivat uudempina erinomaiset alimmat sukat ja nyttemmin aivan korvaamattomat päällimmäiset sukat. Olen hankkinut niiden korvaajiksi jo viime joulukuussa X-Action Winter Run sukat, mutta niiden istuvuus ei vakuuttanut, joten jatkan C.Countryillä niin pitkään (tässä vaiheessa nukahdin sohvalle ja jatkoin kirjoittamista seuraavana aamuna tuopillisen kahvia ja banaani-sokeri-kaurapuuron jälkeen), kuin ne suinkin kestävät. C.Countryjen ylivoimaisesti paras ominaisuus on tuo hopealankaisuus, koska hopealanka neutralisoi hien hajun. Kuukausien pesemättömyys ei näissä sukissa haise, vaikka lenkkiä ja hikeä tulisi useita satoja kilometrejä.

Säärystimet

Olen tottunut käyttämään säärystimiä kaikilla keleillä ja kaikilla alustoilla. Tämä alkoi siitä, että aloin käyttää jalanmyötäisiä juoksutrikoita, jolloin hiekka, pikkukivet, sora ja lumi lentävät askellusten tahdissa ympäriinsä ja aina jokin kutkuttava murikka päätyy kengänsuun ja ja sukan väliin. Mikään ei ole niin vittumaista, kuin pysähtyä kesken lenkin tai maratonin avaamaan ja tyhjentämään kenkää. Tai on, mutta kyllä tämäkin harmittaa vietävästi. Myös säärystimissä olen noudattanut jokaiselle tuttua osta, kokeile, pety -kiertokulkua ja löytänyt lopulta kestävät ja helppokäyttöiset säärystimet tai gaterit, kuten tapaan niistä puhua. Lausun sen vielä savolaisittain geitterit ja saan yleensä kuulijan hämmennyksen valtaan, mikä lienee kaikkien savolaisten suurin nautinto huastelun eli savolaisen small talkin tuoksinnassa. Säärystimeni ovat Salomon Track Gater Low, joiden ylivoimaisesti paras ominaisuus on niiden kestävyys kaikkiin muihin ostamiini verrattuna. Niillä on oikeasti myös toinen huippuominaisuus. Ne pysyvät kengissä kiinni silloinkin, kun kengät eivät ole jalassa. Muut käyttämäni geitterit ovat olleet sellaista mallia, että ne pitää pukea joka kerta erikseen ja voi sitä vitutuksen määrää, kun olet sitonut kengännauhat kiinni, tehnyt tuplasolmut, laittanut urheilukellon valmiustilaan ja puhelimesta luureihin senkertaisen lenkkimusan ja tajuat, että ne perhanan geitterit unohtui vetää jalkaan ennen kenkiä.

Kengät

Kesäjuoksuun

Olen juossut nuorempana milloin milläkin alelaarista löytämälläni parilla. Sittemmin, kun olen vaurastunut ja tullut tiedostavaksi jalkojen käyttäjäksi, olen siirtynyt Asicsin talliin. Olen juossut pohjat puhki Gel Kinsei 4 parista, jalkapöydän verkon puhki Gel Kinsei 5 parista ja jalkani kipeiksi Gel Kinsei 6 parilla, kunnes fysioterapeuttini kertoi, että tarvitsen tuetut lenkkikengät, mikä Asicsin mallistossa tarkoittaa Gel Kayano ja Gel GT2000 malleja. Ostin kummankin parin jo valmiiksi ensi kesää varten, mutta minulla ei ole niistä vielä kovin paljon käyttökokemuksia lukuunottamatta kahta 8,5 kilometrin juoksumattojuoksua, joista molemmista jalat kyllä kipeytyivät ihan samalla tavalla kuin Kinseidenkin kanssa. Käytän juoksukengistä kahta numeroa isompaa kokoa, kuin jalkani todellisuudessa ovat. Tämä johtuu kaksoissukkaisuudesta, jalkojen turpoamisesta lämmetessään ja Asicsin kyvyttömyydestä valmistaa kokonumeroa vastaavia kenkiä jättiläisille, kuten he pienempikokoisina meitä länsimaalaisia lempeästi nimittävät. Kengillä, merkillä tai mallilla ei mielestäni kuitenkaan ole suurta merkitystä kesäkeleillä, kunhan ne ovat kuitenkin juoksuun tarkoitetut.

Talvijuoksuun

Lempiaiheeni. Mulla on ihan sairaan hyvät talvijuoksukengät, joiden valmistus on lopetettu 2013-2014. Onneksi niitä löytyy yhä silloin tällöin torista tai kirppareilta hyväkuntoisina ja monessa eri koossa. Niiden suunnittelussa on tehty yksi paha virhe: ne kestävät tuhansia kilometrejä, eikä niistä löydy yhtään vikaa tai puutetta. Ne ovat Core-Tex kalvoiset ja pitävät jalat kuivina kaikilla keleillä. Niissä on VAIHDETTAVAT piikit tai nastat tai miksi niitä jäähän pureutuvia metallipaloja haluatte kutsua. Taisin höpsiä. Valehtelin. Kengissä on vaihdettavia piikkejä parempi ominaisuus: niiden pohjissa on kierteet, joihin voi vaihtaa eri piikit kuin ne kevytmetallista valmistetut kulutusta kestämättömät surkimukset. Mikä ilmiömäisintä: niihin kierteisiin käy pesäpallopiikkareiden kovametallipiikit, jotka kestävät satoja kilometrejä paljaalla asvaltilla ja ikuisesti lumella tai jäällä. Kenkäni talvisilla lenkkireissuilla ovat Asics Gel Arctic 4. Ja minulla on niitä kahdet. Ja ostan kaikki 44, jotka vastaan tulevat. Nämä ihmekengät pitävät paremmin kivikovaksi tampatulla peilijäällä kuin mikä tahansa muu kenkä asvaltilla tai hiekkatiellä. Yhdeksän millimetrin kovametallipiikit pureutuvat jäähän sitä syvemmälle, mitä nopeampaa juoksija liikkuu ja iskeytyessään koko mitaltaan hyiseen alustaan ne vievät kaiken jalkalihaksiston tuottaman eteenpäin suuntautuvan energian suoraan juoksijan vauhtiin. Melkein kuin ikiliikkuja. Kun on juossut muilla talvilenkkareilla ja pääsee kokeilemaan uudelleen piikitetyt Arctic neloset, nauraa koko lenkin ajan - varsinkin mutkissa sekä ylä- ja alamäissä. Minun ei tarvitse varoa askeleitani.

Alkaa paisua tämän kertainen esitys sellaisiin mittoihin, että päätän tämän tähän ja pistän ulos tuutista. Menen vessaan ja katson, tuleeko sieltä tuutista jotain parempaa.