keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Kaikkea ei aina kerkiä

Olen syönyt ja liikkunut.

Juoksin tänään töihin.

Mahdollisuus tarjoutui, kun äiti tuli hoitamaan lapsia ajoissa. Kiitos äiti.

Juoksin kovaa. Liian kovaa. Ehkä en. Mutta hyvää vauhtia tulin kuitenkin.

Työmatkani on 17,5 kilometriä. Ja tänään siihen meni tunti 40. Keskisyke oli 164 ja -vauhti 10,4 km/h. Ei paljon kovempaa olisi pystynyt enää tulemaan, kun yöunet jäivät viiteen tuntiin ja aamupalaa en ehtinyt syödä. Sen verran kuitenkin tankkasin, että silmät aukaisevaa kahvia meni kolme tuopillista ja litra Alpron vanilja soijamaitoa sekä hiukan kanakastiketta riisillä lounaaksi.

Töissä sain tankattua Herbalifen Rebuild Endurancea ja salaattia ja kanankoiven ja kuusi Pesolan Pihvilihan jauhelihapullaa ja purkin Valio Eila maitorahkaa sekä useita litroja vettä.

Työt etenivät joutuisasti. Oli levollinen ja rauhaisa olotila, enkä hermostunut, vaikka stressiä olisi ollut jakaa asti.

Kotona vedin yöpalaksi lisää salaattia ja litran Alpron kevyt soijamaitoa höystettynä Valion banaani-mansikkamarjakeitolla.

Jaloissa on juostu olo. Päässä kulunut. Lenkkivaatteet pitäisi vielä jaksaa laittaa kuivumaan ja alkaa koisia.

Onneksi Pekka Lähderinteen taitavat kädet tulevat möyhentämään minua aamulla kymmenen korvilla.

Odotan sitä innolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti